U-arvo ja lämmöneristys
Lyhyt vastaus: 25 cm:n tiiliharkkoseinän U-arvo on ≈ 0,94 W/(m²·K). Kun seinään lisätään 10 cm EPS-eristettä, U-arvo on ≈ 0,27 W/(m²·K), joten lämpöhäviö pienenee noin 3,5-kertaisesti.
U- ja R-arvot kerroksittain, eristeiden vertailu, lämpövirta ja kastepiste
Näin laskenta toimii
Valitse rakenneosa: ulkoseinä, tasakatto tai yläpohja lämmittämättömään tilaan. Syötä sitten kerrokset sisältä ulospäin, ja anna kullekin paksuus sekä λ tai tunnettu lämmönvastus R. Merkitse uudet kerrokset valinnalla ”uusi”. Laskuri laskee jokaisen kerroksen R-arvon sekä kokonais-R:n ja U-arvon ennen korjausta ja sen jälkeen. Se piirtää rakenteen poikkileikkauksen ja lämpötilaprofiilin ja vertailee enintään kolmea eristysvaihtoehtoa. Lisäksi se laskee tavoite-U-arvoon tarvittavan eristepaksuuden ja lämpövirran annetuissa lämpötiloissa sekä tarkistaa kastepisteen sisäpinnalla.
Kaava ja oletukset
Kerroksen R = d (m) ÷ λ. Kokonaislämmönvastus R_T = Rsi + ΣR + Rse; U = 1 ÷ R_T. Rsi = 0,13 (seinä), 0,10 (lämpövirta ylöspäin), 0,17 (lämpövirta alaspäin); Rse = 0,04 ulkoilmaa vasten, ja lämmittämättömään tilaan päin se on yhtä suuri kuin Rsi. Ilmakerroksella on taulukoitu lämmönvastus (esim. 0,18 m²·K/W, kun seinässä on 25 mm:n ilmarako). Tarvittava paksuus = (1 ÷ tavoite-U − muiden kerrosten ja pintojen R) × λ. Lämpövirta q = U × ΔT (W/m²), Φ = q × A (W).
Laskuesimerkki
Seinä: kipsirappaus 15 mm, tiiliharkko 250 mm (λ 0,30), kalkkisementtirappaus 20 mm → R_T = 1,06 m²·K/W, U ≈ 0,94. Kun lisätään kiinnityslaasti, 100 mm EPS (λD 0,038) ja pintarappaus, R_T = 3,70, U ≈ 0,27 W/(m²·K). Kun sisällä on 20 °C ja ulkona −5 °C, 100 m²:n seinän läpi kulkee ennen korjausta noin 2360 W ja sen jälkeen 675 W.
Lisää laskuesimerkkejä
- Yläpohja lämmittämättömän ullakon alla: kipsirappaus 10 mm, teräsbetonilaatta 160 mm ja kivivilla 200 mm (λD 0,036) antavat R_T = 5,85 m²·K/W ja U ≈ 0,17. Kun alapuolella on 20 °C ja ullakolla 5 °C, lämpövirta on 2,6 W/m² eli 128 W 50 m²:n läpi.
- Sama tiiliharkkoseinä, tavoitteena U = 0,25: R ilman EPS-eristettä on 1,07 m²·K/W, joten tarvitaan vielä 2,93 m²·K/W eli 2,93 × 0,038 = 111 mm EPS-eristettä. Kun saatavilla on paksuudet 100, 120 ja 140 mm, ehdotus on 120 mm (U ≈ 0,24).
EPS (λD 0,038) 25 cm:n rapatussa tiiliharkkoseinässä (R ilman EPS:ää 1,07)
| EPS (mm) | EPS:n R (m²·K/W) | R_T (m²·K/W) | U (W/(m²·K)) |
|---|---|---|---|
| 60 | 1,58 | 2,65 | 0,38 |
| 80 | 2,11 | 3,18 | 0,31 |
| 100 | 2,63 | 3,70 | 0,27 |
| 120 | 3,16 | 4,23 | 0,24 |
| 140 | 3,68 | 4,76 | 0,21 |
| 160 | 4,21 | 5,28 | 0,19 |
Mikä vaikuttaa todelliseen menekkiin
- Tuotteen todellinen λ (suoritustasoilmoitus) ja ilmoitetun λD-arvon ja suunnitteluarvon λ välinen ero.
- Kylmäsillat, eristekiinnikkeet ja epähomogeeniset kerrokset, joita yksinkertainen poikkileikkaus ei huomioi.
- Materiaalin kosteus, työn laatu ja ilmatiiviys.
Yleiset virheet
- Harkoille syötetään poltetun saven λ, vaikka pitäisi käyttää muurauksen suunnitteluarvoa λ tai valmistajan ilmoittamaa R-arvoa.
- Ilmakerros syötetään kiinteänä materiaalina, jolla on ilman λ, vaikka pitäisi käyttää taulukoitua lämmönvastusta.
- Seinän läpi kulkevan lämpövirran pieneneminen tulkitaan säästöksi lämmityslaskussa.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on λD-arvolla ja suunnitteluarvolla λ?
λD on tuotteen ilmoitettu arvo, joka on mitattu laboratorio-olosuhteissa. Suunnitteluarvo λ ottaa huomioon olosuhteet rakenteessa, kuten kosteuden, lämpötilan ja vanhenemisen. Laskuri ei oleta niitä huomaamatta samoiksi: λD-arvon yhteydessä näytetään huomautus, ja eron voi ottaa huomioon muuntokertoimella.
Miten laskuri käsittelee ilmakerroksen?
Tuulettumattomalle ilmakerrokselle käytetään taulukoitua lämmönvastusta, joka riippuu kerroksen paksuudesta ja lämpövirran suunnasta (enintään 300 mm). Hyvin tuulettuvaa ilmakerrosta ja sen ulkopuolisia kerroksia ei lasketa mukaan, ja ulkopinnalla oletetaan olevan liikkumatonta ilmaa. Heikosti tuulettuvan kerroksen arvo interpoloidaan näiden kahden tapauksen väliltä.
Minkä U-arvon 10 cm EPS-eriste antaa 25 cm:n tiiliharkkoseinälle?
Sisä- ja ulkorappauksen, kiinnityslaastin ja pintakerroksen kanssa noin 0,27 W/(m²·K): R_T = 1,07 + 0,10 ÷ 0,038 = 3,70 m²·K/W. U-arvoon 0,25 tarvitaan teoriassa 111 mm, joten valikoimasta valitaan 120 mm.
Onko pienempi lämpövirta sama asia kuin säästö lämmityslaskussa?
Ei ole. Prosenttiluku koskee vain kyseistä rakenneosaa. Lämmityslasku riippuu koko rakennuksesta, ikkunoista, ilmanvaihdosta, ilmastosta ja lämmitysjärjestelmästä, joten laskuri ei näytä vuotuista säästöä.
Mikä U-arvo ulkoseinällä pitää olla?
Se riippuu määräyksistä; Suomessa uuden rakennuksen ulkoseinän vertailuarvo on 0,17 W/(m²·K), kun monet muut Euroopan maat vaativat noin 0,20–0,30. Syötä tavoite-U, niin laskuri antaa tarvittavan paksuuden.
Miten lasken seinän U-arvon?
Laske yhteen kaikkien kerrosten lämmönvastukset (paksuus ÷ λ) ja pintavastukset Rsi 0,13 ja Rse 0,04, sitten U = 1 ÷ R_T. Esimerkiksi R_T = 4,0 m²·K/W antaa U = 0,25 W/(m²·K).
Muut laskurit
Vinkit
Julkaisija: Art-Visum d.o.o. · Sisältö tarkistettu:
Laskelmat perustuvat yleisiin menekkeihin ja valmistajien teknisiin tietolehtiin; tulokset ovat suuntaa antavia. Laskentaperusteet · Menekit ja normit · Tietoa