Ilmalämpöpumpun teho per m² ja m³: näin lasket kW ja BTU/h
Lyhyesti: ilmalämpöpumpulta tarvittava jäähdytysteho on huoneen suurin tunnittainen jäähdytyskuorma kilowatteina. Nyrkkisääntö neliö- tai kuutiometriä kohden antaa vain suuntaa. Jäähdytystehon laskurin pika-arvio kertoo lattiapinta-alan luvulla 100 W/m² (20 m² huone → 2 kW). Saman huoneen tuntikohtainen laskelma antaa ikkunasta, auringosta, ihmisistä ja eristyksestä riippuen 1,38–2,01 kW. 1 kW = 3412 BTU/h.
Nyrkkisääntö: W/m² ja W/m³
Teho = pinta-ala × W/m² tai tilavuus × W/m³. Tämä on nopea arvio tavalliselle huoneelle, eikä se huomioi sitä, mikä huonetta kesällä oikeasti lämmittää. Jäähdytystehon laskurin pika-arvio käyttää arvoa 100 W/m², jota voit muuttaa. Huoneelle 5 × 4 m ja korkeus 2,6 m (20 m², 52 m³) tulos on 2 kW. Korkeampi katto kasvattaa tilavuutta, mutta ei ikkunasta paistavaa aurinkoa eikä ihmisten ja laitteiden tuottamaa lämpöä.
Näin jäähdytystehon laskuri laskee tehon
Tarkka laskentatapa laskee mitoituspäivän jokaiselle tunnille yhteen seuraavat: lämmön johtuminen seinien ja katon läpi (mukaan lukien auringon lämmittämä ulkopinta), lämmön johtuminen ja auringonsäteily ikkunoiden läpi ilmansuunnan mukaan, ihmiset (tuntuva ja latentti lämpö), valaistus, laitteet sekä ulkoilma (ilmanvaihto ja vuotoilma). Tarvittava teho on suurin tuntikohtainen summa. Se ei ole kunkin kuormatekijän oman huipun summa. Kyseessä on yksinkertaistettu, tasapainotilaan perustuva tuntimalli, jonka lähtötiedot ovat ASHRAE-aineistosta (selkeä taivas, sol-air-lämpötila). Se ei ole täysi ASHRAE RTS- tai Manual J -laskelma, mutta se kattaa samat pääasialliset kuormatekijät.
Sama huone, eri jäähdytysteho
Havainnollistava laskelma jäähdytystehon laskurilla: huone 5 × 4 × 2,6 m, yksi ulkoseinä, jossa on 2 × 1,5 m ikkuna, 2 henkilöä, valaistus 60 W ja laitteet 150 W. Ajankohta on heinäkuu, sijainti 45,8° N, ulkona 33 °C ja sisällä 26 °C. Jokaisella rivillä muutetaan vain yhtä tekijää.
| Vaihtoehto | Huipputunti | kW | BTU/h | W/m² | W/m³ |
|---|---|---|---|---|---|
| Ikkuna etelään (lähtötilanne) | 12 | 1,38 | 4695 | 69 | 26 |
| Ikkuna länteen | 16 | 1,75 | 5977 | 88 | 34 |
| 4 henkilöä 2:n sijaan | 12 | 1,61 | 5480 | 80 | 31 |
| Katto huoneen yläpuolella (ylin kerros) | 12 | 1,57 | 5355 | 78 | 30 |
| Huonekorkeus 3,2 m 2,6 m:n sijaan | 12 | 1,41 | 4805 | 70 | 22 |
| Vanha seinä U 1,2, ikkuna U 2,8, g 0,75 | 12 | 2,01 | 6859 | 101 | 39 |
Miksi m³-kohtainen nyrkkisääntö johtaa harhaan
Samalla lattiapinta-alalla W/m² vaihtelee välillä 69–101 ja W/m³ välillä 22–39. Korkeampi huonekorkeus tuskin muuttaa tehoa (1,41 kW eikä 1,38 kW), mutta W/m³-arvo laskee 26:sta 22:een. Länsi-ikkuna lisää kuormaa 376 W, koska iltapäivän aurinko paistaa lasiin samaan aikaan, kun ulkona on kuumimmillaan. Käytä m²- tai m³-kohtaista sääntöä vain suuruusluokan tarkistamiseen. Kun valitset laitetta, laske huippukuorma.
kW, BTU/h ja laitteen koko
1 kW = 3412 BTU/h ja 1 BTU/h = 0,293 W. Laitteet merkitään usein BTU/h-luokan mukaan: 9000 BTU/h ≈ 2,64 kW, 12000 BTU/h ≈ 3,52 kW. Toisin päin laskettuna 2,5 kW = 8530 BTU/h, 3,5 kW = 11942 BTU/h ja 5 kW = 17061 BTU/h. Valitse laite, jonka jäähdytysteho omissa olosuhteissasi on yhtä suuri kuin laskettu huippu tai hieman suurempi. Reilusti ylimitoitettu laite käynnistyy ja sammuu useammin ja kuivaa ilmaa heikommin.
Yleiset virheet
- Teho mitoitetaan pelkän pinta-alan (m²) mukaan, vaikka huoneessa on suuret lasipinnat länteen tai etelään.
- Tilavuutta käytetään pääkriteerinä. Korkea huonekorkeus ei tarkoita suhteessa suurempaa tehontarvetta.
- Ihmiset, tietokoneet ja keittiölaitteet unohtuvat laskelmasta.
- Kaikkien huoneiden huiput lasketaan yhteen ikään kuin ne osuisivat samalle tunnille.
- Tulosta verrataan laitteen nimellistehoon välittämättä siitä, missä olosuhteissa nimellisteho on ilmoitettu.
Usein kysytyt kysymykset
Montako wattia jäähdytystehoa tarvitaan neliölle (m²)?
Laskurin pika-arvio käyttää suuntaa-antavana arvona 100 W/m². Tarkka laskelma 20 m²:n huoneelle antoi tulokseksi 69–101 W/m² ikkunasta, henkilömäärästä ja eristyksestä riippuen.
Montako BTU:ta tarvitaan 20 m²:n huoneeseen?
Esimerkeissä tarve oli 4695–6859 BTU/h (1,38–2,01 kW). 9000 BTU/h -luokan laite (≈ 2,64 kW) riittää kaikkiin esitettyihin vaihtoehtoihin.
Voiko ilmalämpöpumpun tehon laskea kuutiomäärän (m³) mukaan?
Vain karkeasti. Esimerkissä W/m³ vaihteli samassa huoneessa välillä 22–39, eikä korkeampi huonekorkeus juuri muuttanut tarvittavaa tehoa.
Onko suurempi ilmastointilaite parempi?
Ei. Ylimitoitettu laite käynnistyy ja sammuu usein, kuivattaa huonosti ja kuluttaa enemmän energiaa; valitse lähin laskettua kuormaa suurempi koko.
Mihin sisäyksikkö kannattaa sijoittaa?
Korkealle seinälle, vapaan ilmavirran kohdalle, puhaltamatta suoraan sänkyyn tai istuinryhmään, ja lyhyellä, kaatoon asennetulla kondenssiputkella.
Voiko yksi ulkoyksikkö jäähdyttää useita huoneita?
Kyllä, multi-split-järjestelmällä. Mitoita kukin sisäyksikkö omalle huoneelleen ja ulkoyksikkö samanaikaiselle huippukuormalle, joka on pienempi kuin huoneiden huippujen summa.
Avaa laskuri: Ilmalämpöpumpun teho
Kaikki kategorian oppaat ja vinkit: LVI ja ilmastointi
Lisää oppaita
- Näin lasket portaat: askelmien määrä, nousun korkeus ja etenemä
- Lattiatasoitteen menekki per m²: laskenta pinta-alan ja kerrospaksuuden mukaan
- Maalin menekki per m²: paljonko maalia seiniin ja kattoon
- Julkisivun pinta-alan, eristerappauksen (ETICS) materiaalien ja määrien laskeminen
- Tasoitteen menekki per m²: paljonko tasoitetta seiniin ja kattoon
- Laattojen sijoittelu ilman kapeita paloja seinän vieressä
- Lattian esikäsittely ja laatoitus: mikä työkalu milloinkin
- Montako aitatolppaa tarvitaan? Tolpat, aitavälit, verkko, elementit ja betoni
- Paljonko laattaa tarvitaan: kappalemäärä, hukkavara, laattalaasti ja saumalaasti
- Betonin määrä – opas: kuutiot, varaus, sementti, kiviaines ja vesi
- Kipsilevytyön materiaalit: levyt, rangat ja ruuvit per m²
- m² m³:ksi: näin lasket betoni-, tasoite- tai täyttökerroksen tilavuuden
- Paperikoot rakennuspiirustuksiin: arkit A0–A4 ja mittakaava
- Koneiden ja työkalujen teho: kW, hv ja hp käytännössä