Lattiatasoitteen menekki per m²: laskenta pinta-alan ja kerrospaksuuden mukaan
Lyhyesti: tarvittavat kg = pinta-ala (m²) × keskimääräinen kerrospaksuus (mm) × menekki (kg/m² per mm), pyöristettynä ylöspäin kokonaisiin säkkeihin. Laskuri käyttää arvoa 1,7 kg/m² per mm. Itsesiliävien lattiatasoitteiden menekki on tyypillisesti 1,5–1,7 kg/m² per mm, joten tietylle tuotteelle pätevät sen pakkauksen tai teknisen tuotekortin tiedot. Kun pinta-ala on 20 m² ja kerros 5 mm, laskuri antaa tulokseksi 170 kg eli 7 säkkiä à 25 kg.
Lattiatasoitteen menekki on 1,7 kg/m² jokaista 1 mm:n kerrospaksuutta kohden (laskurin oletus); 5 mm:n kerroksella se on 8,5 kg/m². Laske, kuinka paljon lattiatasoitetta tarvitset
| Paksuus (mm) | kg/m² | kg / 10 m² | 25 kg:n säkit |
|---|---|---|---|
| 1 | 1,7 | 17 | 1 |
| 2 | 3,4 | 34 | 2 |
| 3 | 5,1 | 51 | 3 |
| 4 | 6,8 | 68 | 3 |
| 5 | 8,5 | 85 | 4 |
| 6 | 10,2 | 102 | 5 |
| 7 | 11,9 | 119 | 5 |
| 8 | 13,6 | 136 | 6 |
| 9 | 15,3 | 153 | 7 |
| 10 | 17 | 170 | 7 |
Millimetrien ja metrien muuntaminen
Paksuus syötetään millimetreinä ja pinta-ala neliömetreinä (m²). 1 mm on 0,001 m, joten 1 m² 1 mm:n kerrosta on 0,001 m³ eli 1 litra. Siksi menekki yksikössä kg/m² per mm vastaa lukuarvoltaan kuivan jauheen kilomäärää valettua litraa kohden. 20 m²:n lattiaan 5 mm:n kerroksella tulee 100 litraa (0,1 m³).
Kerro senttimetreinä mitattu paksuus 10:llä: 0,8 cm on 8 mm. Laskurissa voit valita kokonaisia millimetrejä väliltä 1–30.
Menekki per m² ja mm: tuotteen arvo vai oletus
Laskurin arvo 1,7 kg/m² per mm on oletus, ei minkään tietyn tuotteen arvo. Valmistajat ilmoittavat oman menekkinsä, yhden kerroksen paksuusalueen ja säkkikoon.
| Lähde | Menekki | Kerrospaksuus | Säkki |
|---|---|---|---|
| Laskuri (oletus) | 1,7 kg/m² per mm | 1–30 mm (valinta laskurissa) | 25 kg |
| Tyypillinen tasoite A | noin 1,5 kg/m² per mm | enintään 20 mm yhdellä kerralla | 25 kg |
| Tyypillinen tasoite B | 1,6 kg/m² per mm | 1–10 mm | 23 kg |
Esimerkki pakkauskokojen kanssa
Havainnollistava laskelma 5 × 4 m:n lattialle (20 m²), kun keskimääräinen paksuus on 5 mm:
- Laskuri: 20 × 5 × 1,7 = 170 kg; 170 ÷ 25 = 6,8, joten 7 säkkiä à 25 kg (175 kg).
- Tyypillinen tasoite A (1,5 kg/m² per mm): 20 × 5 × 1,5 = 150 kg, tasan 6 säkkiä à 25 kg – ilman mitään varaa.
- Tyypillinen tasoite B (1,6 kg/m² per mm, 23 kg:n säkit): 20 × 5 × 1,6 = 160 kg; 160 ÷ 23 = 6,96, joten 7 säkkiä (161 kg).
Tasainen kerrospaksuus ja epätasainen alusta
Tasainen kerros on yhtä paksu koko lattialla, esim. kun koko lattiaa korotetaan 5 mm. Epätasaisella alustalla paksuus vaihtelee kohdasta toiseen: kohoumassa kerros on ohut, painaumassa paksu. Tarvittavan määrän ratkaisee silloin keskimääräinen paksuus. Valmistaja ilmoittaa vähimmäispaksuuden korkeimmassa kohdassa.
Selvitä keskiarvo mittaamalla. Aseta tavoitetaso laserilla tai oikolaudalla ja vesivaa'alla. Mittaa sitten syvyys tavoitetasoon tasavälisestä pisteruudukosta, esim. 1–1,5 m välein. Mitä tiheämpi ruudukko, sitä lähempänä keskiarvo on todellista tilavuutta.
Miksi syvin kohta ei ole keskimääräinen paksuus
Havainnollistava esimerkki: 5 × 4 m lattialta mitattiin 9 pistettä 3 × 3 -ruudukossa. Syvyydet olivat 3, 4, 5, 4, 6, 8, 5, 7 ja 11 mm. Syvin kohta on 11 mm, mutta vain yhdessä pisteessä. Keskiarvo on 53 ÷ 9 = 5,9 mm, joten laskuriin syötetään 6 mm.
Jos syötät syvimmän kohdan, määrä lähes kaksinkertaistuu. Ruudukon keskiarvo pätee, kun pisteet kattavat suunnilleen yhtä suuret osat lattiasta. Jos vain yksi alue on syvä, mittaa se erikseen ja laske se omana alueenaan omalla paksuudellaan.
| Laskennassa käytetty paksuus | Tasoite | 25 kg:n säkit |
|---|---|---|
| 6 mm (keskiarvo, pyöristetty ylöspäin) | 204 kg | 9 |
| 11 mm (syvin kohta) | 374 kg | 15 |
Yleisiä virheitä
- Syvin mitattu kohta syötetään koko lattian paksuudeksi.
- Ohuin kohta syötetään paksuudeksi – tasoite loppuu silloin kesken painaumissa.
- Käytetään menekkiä 1,7 kg/m² per mm tuotteelle, jonka tuotekortissa on eri arvo.
- Säkkimäärä lasketaan 25 kg:n säkeillä, vaikka tuotetta myydään 23 tai 20 kg:n säkeissä.
- Kerrospaksuus on valmistajan yhdelle kerrokselle sallitun alueen ulkopuolella.
- Tasoite valetaan ilman pohjustetta ja reunakaistaa, vaikka valmistaja edellyttää niitä.
Lähteet
Arvot ovat tyypillisiä. Ostamasi tuotteen pakkauksen tai tuotekortin tiedot ovat määrääviä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon lattiatasoitetta tarvitaan neliömetrille?
Laskuri käyttää menekkiä 1,7 kg/m² jokaista 1 mm:n paksuutta kohden: 3 mm = 5,1 kg/m², 5 mm = 8,5 kg/m², 10 mm = 17 kg/m².
Montako litraa kerrosta on 1 m²:llä, kun paksuus on 1 mm?
Yksi litra (0,001 m³). 20 m²:n lattialla 5 mm:n kerros on 100 litraa.
Minkä paksuuden syötän, jos lattia on epätasainen?
Pisteruudukosta mitatun keskimääräisen paksuuden ylöspäin täyteen millimetriin pyöristettynä. Älä syötä syvintä kohtaa.
Miksi laskuri antaa enemmän tasoitetta kuin tuotekortti?
Laskuri olettaa menekiksi 1,7 kg/m² per mm, kun tarkistetuissa tuotteissa ilmoitetaan 1,5–1,6. Kun pinta-ala on 20 m² ja paksuus 5 mm, tulos on 170 kg eikä 150 tai 160 kg.
Mikä on suurin kerrospaksuus?
Se riippuu tuotteesta: ohuet tasoitteet usein 1–10 mm, toiset jopa 30–50 mm yhdellä valulla. Paksummat kerrokset vaativat pintavalun; laskuri vain kertoo syöttämäsi paksuuden.
Tarvitaanko ensin pohjuste?
Melkein aina: pohjuste vähentää alustan imukykyä ja estää ilmakuplia ja huonoa tartuntaa. Se on erillinen tuote eikä sisälly 1,7 kg/m²:iin millimetriltä.
Työkalut tähän työhön
Kaikki kategorian oppaat ja vinkit: Tasoitteet ja lattiat
Lisää oppaita
- Näin lasket portaat: askelmien määrä, nousun korkeus ja etenemä
- Maalin menekki per m²: paljonko maalia seiniin ja kattoon
- Julkisivun pinta-alan, eristerappauksen (ETICS) materiaalien ja määrien laskeminen
- Tasoitteen menekki per m²: paljonko tasoitetta seiniin ja kattoon
- Laattojen sijoittelu ilman kapeita paloja seinän vieressä
- Lattian esikäsittely ja laatoitus: mikä työkalu milloinkin
- Montako aitatolppaa tarvitaan? Tolpat, aitavälit, verkko, elementit ja betoni
- Ilmalämpöpumpun teho per m² ja m³: näin lasket kW ja BTU/h
- Paljonko laattaa tarvitaan: kappalemäärä, hukkavara, laattalaasti ja saumalaasti
- Betonin määrä – opas: kuutiot, varaus, sementti, kiviaines ja vesi
- Kipsilevytyön materiaalit: levyt, rangat ja ruuvit per m²
- m² m³:ksi: näin lasket betoni-, tasoite- tai täyttökerroksen tilavuuden
- Paperikoot rakennuspiirustuksiin: arkit A0–A4 ja mittakaava
- Koneiden ja työkalujen teho: kW, hv ja hp käytännössä